*Yhteistyössä Kaarinan nuorisoteatterin kanssa
Kaarinan nuorisoteatterissa esitetään tällä hetkellä tärkeää ja ajankohtaista näytelmää. Tuomas Timosen käsikirjoittama näytelmä Meganin tarina on tarina kiusaamisesta ja internetin armottomuudesta. Vaikka suuntasimme Susannan kanssa katsomaan sitä kauniina kevätiltana, oli varmasti molempien tunnelma kotiinlähdön aikaan muuta kuin keväisen kevyt. Kuten näytelmän ohjaaja Anna Hellstén kirjoitti käsiohjelmassa ”Meganin tarina on hirveä, se järkyttää kamaluudellaan. Tarina on tosi.” Todellisuus ei valitettavasti ole aina kaunista eikä pääty aina hyvin.
Meganin tarina on nuorten näytelmä nettikiusaamisesta ja sen seurauksista nuorilta nuorille. Mutta soisin jokaisen vanhemman näkevän sen myös. Kahden lapsen äitinä näytelmä tuli iholle. Juuri edellisenä viikonloppuna olin ystävieni kanssa pitkään keskustellut yhtälöstä lapset, internet ja kännykät. Nuorisoteatterin näytelmä ei varsinaisesti helpottanut keskustelujen jälkeisiä tuntoja, mutta syvensi ymmärrystä omasta vastuustani vanhempana. Ja vaikka välillä siltä tuntuukin, ei niistä omista nuoruusvuosistanikaan ihan niin kauaan aikaa ole, ettenkö muistaisi miten helposti lausuttu väärä kommentti sai aikaan tunnemyrskyn ja epätoivon teinin mielessä.
Näytelmän pelkistetty lavastus antaa tarinalle sen aseman. Mitään ylimääräistä ei ole esillä vaan tässä näytelmässä keskitytään kerrontaan. Kerronta on se, jolla on merkitystä. Jokainen huudettu repliikki antaa epätoivolle äänen. Näytelmän pakollinen huipennus juuri ennen väliaikaa pysähdyttää. Pullantuoksuisessa kahviossa tuntuu kummalliselta miettiä, eikö kiusaamista todellakaan pystytty ratkaisemaan muulla tavoin. Kuinka monta muuta nuorta tai aikuista päättää päättää kärsimyksensä itse vain muiden välinpitämättömyyden takia?
Vaikka näytelmä käsittelee raskasta aihetta, on sen lopullinen sanoma lämmin: välitä ja huomioi. Kuuntele, ymmärrä ja ota vastuu. Kenenkään ei pidä jäädä yksin.
Meganin tarina Kaarinan nuorisoteatterissa 18.5.2019 saakka.
Arjen pilkahduksia 