Turun Kaupunginteatterin Toinen tuntematon tuo esiin kotirintaman äänet

Toinen tuntematon Turun Kaupunginteatterissa netti-ensi-illassa. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Ympärilläni vallitsee tuntemattomuus. Kaikkea perutaan, kaikkea supistetaan, kaikkea sovitetaan uuteen normaaliin. Kalenterini tyhjät illat toistavat itseään, paitsi juuri tänään. Tänään on ollut jotain mitä odottaa, jotain, mikä on jätetty tai oikeammin sovitettu tähän uuteen arkeen.

Ennen esityksen alkua valitsen korviini korvakorut, ja hetken mielijohteesta poksautan kuohuviinipullon auki. Näytön ääreen asettuessani on vihdoin koittanut kuukausia odottamani hetki: Turun Kaupunginteatterin Toinen tuntematon -esitys aivan ensimmäistä kertaa yleisölle nähtynä. Oletin nauttivani ensi-illan kutkuttavasta jännityksestä paikan päällä Sopukassa, mutta nyt mennään näin, kotisohvalla kilistellessä livelähetyksen välityksellä.

Hetken päästä unohdan istuvani sohvallani, arkiset tiskikoneen täytöt, tekemättömät vappusimat ja jopa pöydälle laskemani kuohuviinilasin. Esitys riuhtaisee minut mukaansa niin, että kun esityksessä puristaa rinnasta, niin omaankin rintaan melkein ottaa. Kun siinä koetaan ilon pilkahduksia, niin omilla huulillanikin kareilee hymy. Tähän poikkeusaikaan silmieni eteen avautuu toinen poikkeusaika. Aika, jolloin mikään ei ollut entisellään.

Satu Rasilan dramatisoima ja ohjaama teos perustuu Toinen tuntematon -novellikokoelmaan (2017), jossa kaksikymmentä suomalaista nykykirjailijaa kertoo naisnäkökulmasta millaista on ollut elää Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanissa (1954) kuvatun jatkosodan aikana, kotona tai rintamalla. Turun Kaupunginteatterin lavalle on dramatisoitu osa novelleista. Niiden vaihtuessa näytöllä nähdään tekijän ja novellin nimi.

Esityksessä nähdään konekiväärikomppanian jäsenten äitejä, vastavihittyjä vaimoja, naapurin tyttöjä, lottia ja pikkusiskoja, jotka kaikki saavat äänen. Tarinoista kaksi jäävät erityisesti mieleeni: turkulaisen Niina Revon Martta-novellin sydäntäriipivä tulkinta sekä myös turkulaisen Tommi Kinnusen viimeiseksi säästetty kyynelherkku Nuku nurmelle hyvälle. Näyttämöllä nähtävät Pihla Maalismaa ja Kirsi Tarvainen välittävät intensiivisillä tulkinnoillaan sodan tuskan ja rujouden. Niitä täydentävät Arttu Aarnion valot, ääni- ja videosuunnittelu sekä taiten valittu, ajankuvaa hienosti maalaava musiikki.

Merkkaan kalenteriini Sopukan ensi-iltapäivän. Silloin Toinen tuntematon tulee varmasti olemaan erilainen kokemus.

Toisen tuntemattoman ensiesitys oli netissä 23.4.2020. Esityksen teosavaus on 28.4. kello 17 Turun Kaupunginteatterin Facebook-sivulla sekä myöhemmin tallenteena. Esityksen ensi-ilta on Turun Kaupunginteatterissa 30.9.2020.

Urhea Babe-possu valloittaa Kaupunginteatterin lavan ja katsojat

Babe - urhea possu Turun Kaupunginteatterissa, Kuva: Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri

*Yhteistyössä Turun Kaupunginteatterin kanssa

Aloitan tunnustuksella: en ole koskaan innostunut puhuvista eläimistä, noista lasten elokuvien sankareista, jotka pelastavat miltei koko maailman. Eikä edes valkokankaat vuonna 1995 valloittanut vaaleanpunainen pieni possu saanut minua innostumaan genren elokuvista. Siltikin tein lippuvarauksen Turun Kaupunginteatteriin miltei heti, kun kuulin syksyllä 2019 ensi-iltansa saaneesta koko perheen näytelmästä, jonka päähenkilönä tuo vaaleanpunainen sankari, Babe-possu, seikkailee.

Olen tottunut näkemään Turussa loistavaa nukketeatteria ja tämän takia luotin, että sitä olisi myös tarjolla Kaupunginteatterin lavalla. Ehkä puhuvat eläimet onnistuisivat teatterilavalla siihen, mihin eivät kuvaruudulla kyenneet? Ja toisaalta, mahdollisuus tarjota esikoiselle ensimmäinen vierailu Kaupunginteatterin pääkatsomoon ja meille kahdestaan yhteinen kulttuurihetki, pelastaisi tilanteen kuin tilanteen ja ilahduttaisi niin itseäni kuin lasta.

Babe - urhea possun kukko, kalkkuna ja lampaat Turun Kaupunginteatterissa, Kuva: Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri.

Babe – urhea possu -näytelmä ylitti kaikki odotukseni. Ihastuin ja ilostuin ja nauroin yhdessä muun yleisön ja esikoiseni kanssa. Minulla ei ole kovin suurta muistijälkeä alkuperäisestä elokuvasta, mutta tuskinpa se on voinut olla yhtä riemastuttava ja mukaansatempaava. Milko Lehdon ohjaama näytelmä toimii loistavasti lavalla. Rooleissa on niin ihmisiä, eläimiksi pukeutuneita näyttelijöitä kuin nukkeja, kaikki sulassa sovussa kaiken aikaa yhdenvertaisina. Timo Väntsi on vastannut nukkejen ohjauksesta onnistuneesti, nukettajiensa käsissä ne liikkuvat kuin elävät esikuvansa konsanaan. Lammaslauman asut ovat niin kiehtovan näköisiä, että tekisi mieli koskea niihin. Ovatko ne yhtä pehmeitä kuin miltä näyttävät, ovathan? Pehmeät suosionosoitukset pukusuunnittelija Tuomas Lampiselle! Ja tilan kukko (Aaro Wichmann), mikä mahtava ilmestys! Jokaista jalanojennusta ja päänheilautusta myöten niin pihan kuningas kuin olla voi. Ihastuin!

Babe ja Paimenkoira Fly Babe - urhea possu -näytelmässä Turun Kaupunginteatterissa, Kuva: Otto-Ville Väätäinen, Turun Kaupunginteatteri
Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri

Lavalla riittää koko ajan nähtävää. Tarinaa eteenpäin kuljettavan Paimenkoira Flyn roolissa loistava Minna Hämäläinen on hellyttävä. Roolin kasvu näytelmän myötä on uskottavaa. Häntä heiluu sulavasti jokaisessa käänteessä eikä äidinrakkautta puutu, vaikka uusin tulokas ei samaa lajia olekaan. Hoggetin tilan isännän Herra Hoggetin (Stefan Karlsson) ja Baben (Sirpa Järvenpää / Merja Pöyhönen) yhteiselo on hurmaavaa seurata: miten possupaistia tulokkaasta suunnitellut isäntä näkeekin Baben oikean luonteen ja ymmärtää sen mahdollisuudet.

Babe – urhea possu on näytelmä, jossa on toiveikas, valoisa tunnelma. Tarina ja mukana jammailluttavat musiikkinumerot tempaavat mukaansa aikuisenkin. Heini Maarasen suunnittelemat nuket sulautuvat esitykseen hienosti ja Timo Väntsin ohjaama nuketus on ilmeikästä. Possuleikit jatkuvat kotona emme nimittäin malttaneet olla hankkimatta väliajalla pientä possupehmolelua mukaan kotiin kuopukselle vietäväksi. Se pidetään hyvässä tallessa ja tyytyväisenä, aivan kuten Babe.

Urheaan possuun ja maatilan muihin hahmoihin voit ihastua Turun Kaupunginteatterissa toukokuuhun 2020 saakka. Ikäsuositus 4+.

Amélie tuo Pariisin Turkuun

Marketta Tikkanen Ameliena Turun Kaupunginteatterin Amelie-musikaalissa, Kuva: Otto-Ville Väätäinen
Kuva: Turun Kaupunginteatteri / Otto-Ville Väätäinen

*Yhteistyössä Turun Kaupunginteatterin kanssa

Kun Audrey Tautoun tähdittämä elokuva Amélie valtasi valkokankaat, ihastuin. Amélie sai minut hymyilemään, katsomaan maailmaa vähän uudesta näkökulmasta ja lopulta kiipeämään Montmartren kukkulalle ihailemaan Sacré-Coerin edessä avautuvaa Pariisia ja kurkistamaan matkan varrella siihen elokuvasta tuttuun kahvilaan. Usean vuoden ajan elokuvan suurikokoinen juliste seinälläni sai muistuttaa minua aamuisin elokuvan nostattamasta tunteesta, Amélien ilosta ja halusta tehdä maailmasta edes vähän kauniimman ja mukavamman elää muillekin.

Amelie Turun Kaupunginteatterissa, Kuva: Otto-Ville Väätäinen
Kuva: Turun Kupungintetteri / Otto-Ville Väätäinen

Ja nyt on Amélie on saapunut Turkuun. Keväästä saakka jatkunut innostunut odotus vaihtui ensi-illan huumaan perjantaina 13.9.2019 eikä epäonnesta ollut tietoakaan. Suomen kantaesityksen luoma jännitys kutkutteli ilmassa ja yleisön puheissa. Onneksi olin nähnyt maistiaisen tulevasta, joten luottavaisin mielin astelin katsomoon.

Turun Kaupunginteatterin lavalle tuoma Pariisi oli kuten Pariisin tulee olla. Värikäs, hieman nuhruinen ja ennen kaikkea täynnä elämää. Nautin suuresti sitä, että lava oli koko ajan täynnä katseltavaa, pieniä yksityiskohtia, kirkkaita valoja, ohikulkevia ihmisiä sekä suuria ja vähän pienempiä tarinoita.

Alisa Kujala ja Pörri Turun Kaupunginteatterin Amelie-musikaalissa, Kuva: Otto-Ville Väätäinen
Kuva: Turun Kaupunginteatteri / Otto-Ville Väätäinen

Amélien tarina on yksinkertaisuudessaan rakkaustarina. Mutta se ei ole matka pisteestä toiseen, vaan mutkitteleva polku, jonka varrella saadaan muutkin rakastumaan. Maaginen matka, jonka jatkuessa Amélie haluaa saada muut onnelliseksi, välittämättä itsestään tai unohtaen itsensä. Muiden onnellisuus on se, joka saa hymyilemään vielä kotimatkallakin, elokuvateatterista tai teatterista poistuessa.

Lavalle tuotuna Amélie toistaa uskollisesti elokuvan tarinaa. Ei kuitenkaan matkien, vaan antaen elokuvaa näkemättömällekin mahdollisuuden ihastua. Näytelmä on musikaali, jossa katsojalla on mahdollisuus antautua musiikin ja joukkokohtausten upeiden koreografioiden pyörteisiin. Vahvat lauluosuudet vakuuttavat, vaikka elokuvan ja Broadway-musikaalin äänimaailmat eroavat selkeästi toisistaan sovituksesta vastaavan Jussi Vahvaselän uurastuksista huolimatta. Mutta elokuvan musiikista vastannut Yann Tiersen onkin luonut soundtrackin, jonka vertaista on vaikea löytää.

Kaupunginteatterin Amèlien maailma on kaunis ja värikäs. Ja vaikka näytelmällä ei ole samoja mahdollisuuksia kuin elokuvalla, on näytelmän ohjaaja ja koreografi Reija Wäre saanut luotua esityksen, johon ei kaipaa yhtään enempää erikoistehosteita tai kuvakulmia. Lavastuksen 700 hehkulamppua kilpailevat loistollaan näyttelijöiden kanssa. Tarinasta tekee kiinnostavan sen kaikki pienet sivuhahmot tarinoineen: elämäänsä kyllästynyt hedelmäkauppias, klenkkaava ja kyyninen kahvilanomistaja, seikkaileva puutarhatonttu, epäonnistunut kirjailija, elämänilonsa kadottanut isä, rakkautta janoava ystävä. Vaikka heidän tarinansa jäävät vilahduksiksi, muutos parempaan saa ne kantamaan koko juonta eteenpäin. Marketta Tikkasen näyttelemä Amélie on yhtä herkkä, kujeileva ja samaistuttava kuin esikuvansa, ja sama herkkyys välittyy myös nuoressa Améliessa, jonka roolista vuorottelevat Iida Honkanen, Tilda Mäkimattila ja Alisa Kujala.

Turun kaupunginteatterin näytelmä pystyy luomaan hienosti katsojan eteen Amélien maailman, josta mielikuvitusta ei puutu. Esityksen jälkeen jää pohtimaan, miten itse voisi ilahduttaa muita ja luoda maailmasta vähän kauniimman elää. Mitä muuta sitä syksyn pimeyteen kaipaisikaan kuin iloa, väriä ja ripauksen rakkautta?

Turun päivä 2019

Turun päivän 2019 menovinkit. Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Turun omaa kotiseutupäivää Turun päivää vietetään jälleen sunnuntaina 15.9.2019. Rakas kotikaupunkimme on täynnä ohjelmaa aamusta iltaan. Turun päivän aattonakin ohjelmaa riittää. Aaton 14.9.2019 ohjelman löydät täältä. Mihin sitä sitten kannattaisi suunnata? Kurkkaahan muutama tärppi alta ja lähde nauttimaan Turun päivän riennoista!

Musiikkia ja esittävää taidetta

Nauruhermoja kutkuttavaa hassuttelua pääsee katsomaa stand up -maistiaisissa Turun Kaupunginteatterilla (Itäinen Rantakatu 14) 15.9.2019 kello 12.00−17.00. Kello 13 starttaa ensimmäinen vajaa puolituntinen show, kun Mikko Vaismaa valtaa lavan. Tapahtuma on maksuton ja K-16.

Turun Kaupunginkirjaston Pääkirjastossa (Linnankatu 2) on tarjolla tietoa ja sulosäveliä Turun päivän tapahtumassa. Tunnetko jo kansallisen kaupunginpuiston käsitteen? Kello 12.30 Studiossa näytetään Antero Lynnen videodokumentti Herkkujen helminauha – Turun kansallinen kaupunkipuisto, jossa siihen pääsee tutustumaan paremmin. Kello 15 Tieto-osastolla kuullaan Terveisiä Turusta! – Kaj Chydeniuksen lauluja -konsertti, jossa esiintyvät Kaj Chydenius, Dick Holmström ja Elina Partanen.

Piispankadun betonihelmeen Sibelius-museoon (Piispankatu 17) on juhlapäivän kunniaksi vapaa pääsy. Myös musiikkia on luvassa. Kello 12 esiintyy Sigynella-kuoro Terhi Lehtovaaran johtamana. Marianne Maansin ja Marja Puurtisen Varsinais-Suomen kansanmusiikkiperinteestä inspiroitunut Soi torpat ja salongit -konsertti puolestaan on kello 14. Vapaa pääsy.

Sataman suunnalla Turun linnassa (Linnankatu 80) kuullaan kaksi eri konserttia. Kello 15 esiintyy SenioriKulkuset Turun linnan kirkossa aloittaen Musiikkia ja runoa -konserttisarjan. Konsertti on maksuton. Samaan aikaan, kello 15 toisaalla linnassa Turun filharmoninen orkesteri TFO esittää kamarimusiikkia. Romanttinen iltapäivä -konsertissa kuullaan Johannes Brahmsin Käyrätorvitrio Es-duuri op. 40 ja Franz Schubertin Forellikvintetto. Lipputiedot täällä. Mikä upea miljöö musiikkinautintoon!

25. Tehdasfestivaali Manifestin päättää Turun päivänä kello 19 starttaava Manifesti 25 -gaala Manilla-teatterissa (Itäinen Rantakatu 64). Monitaidetapahtuman päätösgaalassa esiintyvät muun muassa Jorma Uotinen, Circo Aereo, Aurinkobaletti sekä Timo Väntsi & Kari Mäkiranta. Lisätiedot ja liput täältä.

Museoita, taidetta ja arkkitehtuuria

Nykytaidetta ja vanhaa Turkua esittelevään Aboa Vetus & Ars Novaan (Itäinen Rantakatu 4–6) on juhlapäivän kunniaksi vapaa pääsy. Aboa Vetuksen puolella esillä on Aboa Vetus – vanha Turku ja Luutarha-näyttelyt. Yläkerroksissa pääsee puolestaan katsomaan 3.11.2019 päättyvää Saara Ekströmin AMNION-näyttelyä sekä 13.9.2019 avautunutta Vuoden nuori taiteilija 2019:ta Nastja Säde Rönkön näyttelyä for your charred bones and restless soul. Näyttelyihin pääsee tutustumaan oppaan kera kello 11.30 (mukaan mahtuu 60 ensimmäistä). Museon sisäpihalla kello 1114 arkeologi esittelee kaivausta. Lue Johannan teksti Luutarha-näyttelystä.

Oletko aina miettinyt mikä se kaunis, vaalea rakennus on Yliopistonkadulla hotellin takana? Se on Frithiof Strandellin suunnittelema Betel-kirkko (Yliopistonkatu 29a), jonne on avoimet ovet kello 15–21. Mikset menisi tutustumaan!

Hämärtyvässä illassa voi ihailla Turku Energian ympäristötaideteoksia. Kuvataiteilija Mauri Kososen Kaasukellonaukiolle (Matruusinpolku 8), Artukaisten lämpölaitokselle (Messukentänkatu) ja Härkämäen lämpölaitokselle (Väinölänkatu) suunnittelemat teokset valaistaan kello 21.00−24.00.

Turun taidemuseossa (Aurakatu 26) kauniin Puolalanmäen päällä pääsee taiteennälkäinen nautiskelemaan. Viimeistä päivää 15.9.2019 on esillä Imogen Cunninghamin näyttely, Studion Jenni Yppärilän näyttely Kauan eläköön sekä Pimiössä Anssi Kasitonnin näyttely. Pääsylipun hinnalla tarjolla on opastuksia kello 13 ja 14 suomeksi ja kello 15 ruotsiksi. Pääsymaksu.

Taidekahvit-verkoston järjestämä Vallaton taiteenkumous pidetään Turun Taidehallilla (Vanha Suurtori 5) kello 13–17. Jo toista kertaa järjestettävään, alueen taidekenttää esittelevään maksuttomaan tapahtumaan kannattaa piipahtaa! Taidemaistiaisista voi nauttia myös Brinkkalan pihan ja Vanhan suurtorin ulkoilmalavoilla.

Opastuksia ja luentoja

Turun toinen linna, Kakola (Graniittilinnankatu 2), on Turun päivänä 15.9.2019 avoinna yleisölle kello 12−18. Avoinna ovat niin ravintola, panimo, kahvipaahtimo kuin sisäpihan pop up -pullakoju. Pääseepä vierailija kurkistamaan myös vanhaan vankilaan valmistuvaan asuntoon. Kello 12.00−17.00 Lohrmanninaukiolta starttaa tasatunnein parikymmenen minuutin kestoiset Kakolan suljetun osaston tarinoita -kierrokset Anu Salmisen vetäminä. Tapahtuma on maksuton.

Sairaalarakennusten historiaan tutustuttava Kiinamyllynmäen historiallinen kävelykierros starttaa kello 11 Turun lasarettimuseolta (Kiinamyllynkatu 4−8). Lääketieteen ja TYKSin historiaa esittelevä Turun lasarettimuseo on avoinna kello 12−16. Tapahtuma on maksuton.

Turku-tietouttaan voi testata Pienessä Kirjapuodissa (Yliopistonkatu 28) Nähdään, Vi ses täl puol jokke -pelin tietovisan merkeissä kello 13. Kello 14 Jesper Von Hertzen kertoo suunnittelemastaan pelistä. Kolmelta puolestaan Kristiina Elo ja Veepee Lehto kertovat kirjastaan Putosik Akrikola Aurajokke?.

Kiinnostaako kierros Suomen vanhimmassa teatteritalossa? Åbo Svenska Teater (Eerikinkatu 13) avaa jälleen ovensa vierailijoille opastettujen kierrosten merkeissä. Opastus järjestetään kello 12 ja 16 suomeksi ja kello 14 ruotsiksi. Lippu- ja ilmoittautumistiedot täällä. Paikkoja on rajoitettu määrä.

Itse tehden

Turun päivänä Iso-Puolalassa (Puolalanpuisto 7) muistellaan menneitä 15.9.2019 kello 11-16. Ihastuttavien vanhojen puutalojen suojissa on syntynyt monta muistoa: mene kertomaan omasi! Myös teemapuoti Iso-Puolalan Vintti on avoinna. Ihanasta Iso-Puolalasta voit lukea blogistamme täällä ja täällä.

Turun kaupungin uimalaitoksiin pääsee polskimaan päivän kunniaksi kaksi yhden hinnalla. Onko valintasi Petreliuksen uimahalli (Ruiskatu 2), Samppalinnan maauimala (Volter Kilven katu 2) vai Impivaaran uimahalli (Uimahallinpolku 4)? Samppis on avoinna sunnuntaina viimeistä päivää tänä vuonna. Tarkista tarkemmat aukioloajat uimaloiden sivuilta.

Mikäli mielit mielummin uiskentelemaan mereen, on Ruissalon Kylpylässä (Ruissalon puistotie 640) liput puoleen hintaan. Allasosaston lisäksi kävijä voi pulahtaa raikkaaseen meriveteen kylpylän laiturilta.

Koko perheelle

Halistenkoskella Aurajoen opastuskeskus Myllärintalolla (Valkkimyllynkuja 2) ja Halistenkosken ympäristössä vietetään koko perheen luonto- ja ympäristöaiheista tapahtumaa 15.9.2019 kello 12.00−15.00. Esimerkiksi kello 12 ja 14 pääsee opastetulle kulttuurikävelylle Virnamäelle ja kello 12−14 opastetaan melonnan saloihin.

Merikeskus Forum Marinum (Linnankatu 72) on mukana Turun päivässä monipuolisella ohjelmistolla. Huvittaisiko leikkiä lasten ikiomassa Tyrskynmyrskyn-merimuseossa tai selvittää laivakoira Axelin puuhatehtäviä? Haluaisiko seurueen isompi väki tutustua putputtaviin maamoottoreihin tai vanhoihin autoihin? Tätä kaikkea ja paljon muuta on tarjolla Forum Marinumissa. Pääsyliput museonäyttelyihin ja museolaivoihin erikoishintaan. Tarkasta ohjelmakohtaiset aukioloajat täältä.

Mikäli tekisi mieli laineille, pääsee risteilemään Turusta Åboon ja takaisin sympaattisen M/S Pikkuförin kyydissä. Turun päivän kunniaksi vanha Wärtsilän telakan henkilöstönkuljetuslautta liikennöi fregatti Suomen Joutsenen perästä Telakkarantaan ja takaisin kello 14−20. Aiemmin päivällä, kello 12 ja 13, puolestaan jokilautta Pikkuförillä on kaksi opastettua ja maksutonta jokiristeilyä Aurajoen laivat -teemalla.

Turun kaupungin museoissa on Turun päivän kunniaksi vapaa pääsy. Koko perhettä voisi kiinnostaa esimerkiksi idyllinen Kuralan Kylämäki (Jaanintie 45). Kuralassa jatkuu noin tuhannen vuoden takaisiin arjen selviytymistaitoihin paneutuva Esihistoria esille -tapahtuma vielä viikonlopun 14.−15.9.2019. Kuka uskaltaa olla eturivissä jousiammuntanäytöksessä?

Musiikkia, tanssiesityksiä ja keskusteluja on luvassa Mahdollisuuksien torilla Vanhalla Suurtorilla (Vanha Suurtori 3) kello 13–17. Mukana on noin viisikymmentä eri järjestöä ja organisaatiota. Miltä näyttää japanilainen miekkailu kendo? Entä nuorten akrobaattien esitys? Menkäähän ottamaan selvää. Turkuseura julkistaa tapahtumassa myös uudet Turun Flikan ja Pojan.

Turun päivä 15.9.2019. Perinteinen ilotulitus kello 21 Samppalinnanmäeltä.