Taiteilijakoti Ainola Tuusulanjärvellä

Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museo puutarhasta päin, Kuva: Arjen pilkahduksia blogi, luvaton käyttö kielletty.

Kesällä 2020 on hyvää aikaa matkailla kotoa käsin ja kotimaassa. Nyt nojatuolimatkaillaan Tuusulanjärven taiteilijakotiin. Laitahan siis taustalle soimaan hyvää musiikkia ja asetu mukavasti tuoliisi. Siis matkaan!

Näetkö tuon vaaleasävyisen talon mäntyjen katveessa? Siinä se nyt siintää. Jykevien metalliporttien takana, puutarhan suojassa, ylhäällä mäellä. Taiteilijakoti Ainola, Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museo (Ainolankatu 1, Järvenpää). On vaikea uskoa, että olen nyt Ainolan mailla ja menossa sinne vierailulle.

Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museo Järvenpäässä, Kuva: Arjen pilkahduksia blogi, luvaton käyttö kielletty.
Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museon kaivo, Kuva: Arjen pilkahduksia blogi, luvaton käyttö kielletty.

Kaunis valko-vihreä hirsirakenteinen talo punaisine kattoineen linkittyy osaksi Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä, jonka perustivat Suomen taiteen kultakauden taiteilijat 1800–1900 -luvun taitteessa tänne Tuusulanjärven ympäristöön. Taiteilijakodit ovat nykyään pääasiassa museoina, ja museokohteesta toiseen pääsee kätevästi rantatietä pitkin esimerkiksi polkupyörällä tai Visit Lake Tuusula -bussilla. Junalla tultaessa Ainolan seisake on noin kilometrin päässä.

Aidan vieressä oikealla on tummasävyinen kahvio-lipunmyyntirakennus. Sen on suunnitellut vävy, arkkitehti Aulis Blomstedt. Lunastan pääsylipun, ja astelen hiekkakäytävää pitkin kaivon ohi taloa kohti.

Näkymä Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museon ikkunasta, Kuva: Arjen pilkahduksia blogi, luvaton käyttö kielletty

Flyygeli Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museossa, Kuva: Arjen pilkahduksia blogi, luvaton käyttö kielletty
Teokset vasemmalta: Albert Edelfelt: Jean Sibelius (1904), Christian Sibeliuksen tussimaisema (1943), Heidi Blomstedtin keramiikkaa, Wilho Sjöströmin öljyvärityö (1905), Väinö Hämäläisen maisema (1905), Oscar Parviainen: Rukous (lapsen kuolema) (noin 1910).

Ainola valmistui säveltäjä Jean Sibeliuksen (1865–1957) ja Aino Sibeliuksen (os. Järnefelt, 1871–1969) perheelle kodiksi syksyllä 1904. Perhe kaipasi maaseudun rauhaa ja sopivaa tilaa taiteelliselle työskentelylle. Ne löytyivät täältä, metsään rajautuvalta tontilta läheltä Tuusulanjärveä. Pääasiassa jugend-tyylisen talon suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. Sama arkkitehti, joka on suunnitellut upean Mikaelin kirkon Turussa.

Ensimmäiseksi kurkistan ulko-oven vieressä olevaan saliin. Huoneen päädyssä komeilee Jean Sibeliuksen 50-vuotislahjaksi saama Steinway & Sonsin tumma flyygeli. Tämä huone on aiemmin toiminut säveltäjän työhuoneena. Huoneen seinät ovat päällystetty kauniilla vihertävänsävyisellä tapetilla. Tasoilla ja seinillä on runsaasti taideteoksia eri taiteilijoilta.

Näkymä Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museon ikkunasta pelargonioineen, Kuva: Arjen pilkahduksia blogi, luvaton käyttö kielletty.

Vihreä takka Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museossa, Kuva: Arjen pilkahduksia blogi, luvaton käyttö kielletty.

 Salista vasemmalla on ruokasali, jossa talon hirsirakenne näkyy seinäpinnoilla saakka. Huone on korkea, ja sen vasemmalla puolella on tyylikäs puinen ruokapöytä, oikealla ikkunan edessä on seurusteluryhmä. Ihailen ikkunalaudan pelargonioita ja niiden takana avautuvaa maisemaa. Ainola on museoitu Jean ja Aino Sibeliuksen aikaiseen asuun. Nyt ikkunanäkymää hallitsee upea mänty ja sen takana siintävä pelto, mutta Ainon elämäkerran mukaan (Riitta Konttinen: Aino Sibelius, 2019) ikkunasta saattoi nähdä heidän aikanaan Tuusulanjärvelle saakka.

Sibeliukset asuivat talossa yli 60 vuotta, ja vuosien kuluessa taloa on laajennettu ja muokattu perheen tarpeisiin. Myös sisustusta on päivitetty vuosien saatossa. Talon emäntä oli esteetikko ja taitava käsistään. Ruokasalissa saankin ihailla hänen tekemiään sohvatyynyjä sekä suunnittelemiaan huonekaluja sekä portaikkoa, josta pääsee talon yläkertaan. Se ei ole avoinna yleisölle, mutta sinne pääsee tutustumaan museon tekemällä videolla.

Oviaukkojen välissä on heleän vihreä takka. Se kuului soivan Jean Sibeliukselle F-duurissa. Samantapainen vihreä takka on muuten myös muutamassa muussa Tuusulanjärven museokohteessa!

Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museon kirjasto, Kuva: Arjen pilkahduksia blogi, luvaton käyttö kielletty
Vasemmalta: G. Nyholmin kipsiveistos Heidi Blomstedtistä (os. Sibelius), Akseli Gallen-Kallela: Satu (1894), B. Gauguinin patsas Laulavat munkit.
Jean Sibeliuksen huone Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museossa, Kuva: Arjen pilkahduksia blogi, luvaton käyttö kielletty.
Jean Sibeliuksen työ- ja makuuhuone

Ruokasalin vieressä on entinen lastenhuone, nykyinen kirjasto. Sen kulmaikkunoista tulvii valoa. Miten ihanaa olisi valikoida hyllystä kirja ja istahtaa lukemaan sitä joihinkin noista nojatuoleista! Oviaukon vasemmalle puolelle jää säveltäjän sikarinpolttonurkkaus. Voin melkein kuvitella hänet istumaan tuoliin sikaria poltellen. Jean Sibeliuksen työ- ja makuuhuoneen ovelta kurkistaessani katseeni osuu ensimmäiseksi sivupöydälle aseteltuihin hattuun ja kävelykeppiin. Ehkä juuri nuo ovat ne lukuisista valokuvasta tutut? Tuon jykevän työpöydän ääressä on monet mestariteokset tehty.

Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museon astiakomero, Kuva: Arjen pilkahduksia blogi, luvaton käyttö kielletty

Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museon keittiö, Kuva: Arjen pilkahduksia blogi, luvaton käyttö kielletty.

Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museon keittiö, Kuva: Arjen pilkahduksia blogi, luvaton käyttö kielletty.

Pienessä käytävässä matkalla keittiöön ohitan talon astiakaapin. Juuri tällaiset arkiset yksityiskohdat ilahduttavat minua kotimuseovierailuissa: ne tuovat asukkaat jollain tapaa lähelle ja konkreettisemmiksi. Mikäköhän astiasto katettiin sunnuntaikahveille? Myös arkiset työnteon tilat, kuten tämä keittiö siististi hyllylle asetelluine kuparipannuineen, ovat mieleeni. Vaikka keittiö on Ainolassakin ollut palvelijoiden aluetta, osallistui Aino-emäntä tarkasti taloudenpitoon. Keittiön ikkunasta on kaunis maisema talon etupihan yli metsään.

Sibeliusten hauta Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museon pihalla, Kuva: Arjen pilkahduksia blogi, luvaton käyttö kielletty

Näkymä Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museoon museopuutarhasta, Kuva: Arjen pilkahduksia blogi, luvaton käyttö kielletty.

Puutarhaa Aino ja Jean Sibeliuksen koti -museossa, Kuva: Arjen pilkahduksia blogi, luvaton käyttö kielletty

Talokierroksen jälkeen on aika kiertää vielä puutarha. Talosta katsoen oikealla on Rapalloksi kutsuttu puutarhan osa, joka on nimetty perheen Pohjois-Italian lomakohteen mukaan. Tänne on haudattu Jean ja Aino Sibelius, Aulis Blomstedtin suunnitteleman hautapaaden alle.

Heinäkuinen puutarha, Ainon puutarha, on kaunis. Aino Sibelius suunnitteli ja hoiti sitä rakkaudella. Puutarhassa on monta osaa, ja yhä on nähtävissä esimerkiksi muotopuutarha kauniine istutuksineen sekä runsas omenapuusto. Se rajautuu paksuun kuusiaitaan. Ainolan taiteilijakoti puutarhoineen on viehättävä vierailukohde, jonne haluan palata uudelleen!

Lisää talon elämästä voit lukea Riitta Konttisen Aino Sibelius -elämäkerrasta (Kustannusosakeyhtiö Siltala 2019).

Kuvat ovat kesän 2018 museovierailulta. Tarkista Ainolan taiteilijakodin avautuminen ja aukioloajat museon sivuilta.

2 vastausta artikkeliin “Taiteilijakoti Ainola Tuusulanjärvellä”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.